Sivut

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Se surullisenkuuluisa ensimmäinen...

Repsahdus.

Kyllä. Nyt käytän tätä sanaa, koska mielestäni se kuvailee sitä, mitä se todella on. Enkä tarkoita sitä, että olisin syönyt roppakaupalla karkkia, sipsiä, kokonaisen perhepizzan ja siihen päälle litkinyt litran sokerikokista. Tarkoitan nyt tällä viime viikkojen ihme häsläystä.

Opin uusille elämäntavoille omasta mielestäni jopa todella hyvin kahden harjoittelun aikana. Suht tasainen päivärytmi antoi siihen aivan äärettömän hyvän mahdollisuuden. Totuin siihen rytmiin. Ei se joka päivä mitään nannaa ollut, ja omat vaikeutensa varsinkin tokan harjoittelun kanssa oli, mutta...

Se kouluun paluu. Enää ei ollutkaan mitään tasaista päivärytmiä. Päivät ja viikot ovat aivan mitä sattuu, itsenäisiä koulutöitä ja tenttejä alkaa puskea ovista sekä ikkunoista. Tästä seurasi siis se, että meikäläisen mukavuudenhaluinen toljake pääsi valloilleen ja päivärytmi alkoi valahtaa pyllylleen, jonka seurauksena myös ruokailut epäsäännöllistyivät ja liikuntaakin oli ihmeellisen vaikeaa mahduttaa päiviin.

(Ja nyt jokainen - minäkin - varmaan miettii pienen kuuppansa sisällä, että miten niin vaikeaa; nythän nimenomaan tuli roppakaupalla lisää aikaa päiviin?!)

Vastauksenani on: epäsäännöllisyys. Kun syö miten sattuu, eikä todellakaan tarpeeksi (sitä oikeaa ruokaa), alkaa se surullisenkuuluisa makeanhimo vaivata. Ja sitä sitten herkutellaan hieman, ja vähän vielä lisää. Liiallisuuksiin en onneksi mennyt, mutta joka tapauksessa herkuttelin enemmän, kuin olen ajatellut olevan kohtuullista ja siitä syystä ei tullutkaan enää pudotusta. Kun syö miten sattuu - ja siihen päälle makeanhimon aiheuttama herkuttelu; olo on veltto ja väsynyt. Ei vain jaksa mahduttaa sitä liikuntaa päiviin. Simple as that.

Joten seuraavana täytyy etsiä tilanteeseen ratkaisu. Tällä viikolla on mennyt kohtalaisesti liikuntojen ja syömisten suhteen. Ihan hyvä - mutta joku säännöllisyys olisi mukavampi saada. Mutta millä ihmeellä sitä pakottaisi itsensä arkena ylös sängystä aikaisin aamulla, vaikka ei tarvitsisi herätä, kun ei välttämättä edes tarvitse tai ole pakko tehdä mitään?! Kertokaapa minulle se...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)