Sivut

perjantai 1. helmikuuta 2013

Tekosyyt, tekosyyt...

Eilen teki kyllä hyvää käydä kuntonyrkkeilemässä jälleen! Eilen ei krampannut jalkakaan niin pahasti, tosin heti kun tuntui vähänkään siltä, että kohta kramppaa, niin rauhoitin menoa ennen kuin kramppi iskee päälle. Oli kyllä mukavampi treeni kokonaisuudessaan, kun ei krampannut juurikaan. Ennen nyrkkeilyä kävin Citymarketista ostamassa urheilurintaliivit, jotka kyllä oli ihan hyvät treeneissä. Hiki kyllä lensi ja lihakset saivat töitä tehdäkseen lihaskunto-osuudessa.

Rupesin sitten miettimään sitä, että verrattuna aikaisempaan mä olen liikkunut hyvin aktiivisesti. Kai sitä riittäisi vähempikin. Kunnianhimoinen halu tehdä joka päivä jotakin, nyt jopa tekee mielikin, kun olo on hyvä ja energinen ollut läpi viikon. Eilen sovimme ohjaajani kanssa, että vietän tänään vapaapäivän harjoittelusta, jotta jaksan sunnuntaina sitten tulla iltavuoroon. Ensimmäinen ajatus oli, että ihanaa, mähän meen uimaan ja kävelen pidemmän lenkin... Kunnes tajusin, että mun suunnitelmat on ehkä asteen kunnianhimoisia vielä tähän vaiheeseen nähden; jos mun suunnitelmaan kuuluu makepesu uintia 30-60min ti&to kuntonyrkkeilyä 1h15min, se alkaa olemaan jo todella runsaasti, vielä kun kuitenkin koira velvoittaa lähtemään lenkille, ja olen nyt pidentänyt lenkin niin, että päivittäin kävelen yht 60min, josta 45min tulee käveltyä hyvin reippaasti. Ihan kuin en olis koskaan kuullut käsitettä lepopäivä! Liika on liikaa, niin liikunnankin kuin ruuan suhteen, jos mä rupean nyt liiallisella tahdilla liikkumaan, pian vielä kyllästyn enkä jaksa enää. Ravinnon osuus kun laihduttamisessa on kuitenkin se 80%.

Se mitä olen huomannut, on että olen alkanut nauttia liikunnasta. Kävelylenkit aamuisin piristävät ja tulee hyvä mieli. Iltaisin se taas tekee hyvää, lenkin jälkeen tulee todella rauhallinen ja rento olo kun on käynyt suihkussa ja kaatuu sänkyyn makoilemaan. Nyrkkeilytreeneihin sitä menee oikein mielellään. Syksyllä vielä keksin jos jonkinmoisia tekosyitä ettei tarvitsisi mennä. Uimassa käynti on aivan ihanaa! Olo on virkistynyt ja rento sen jälkeen. Miten sitä on ennen muka tarvinnut ne kaikki tekosyyt keksiä, on kylmä, sataa, on kuuma, on sitä-tätä-tota ja vähän ehkä pääkin kipee ja väsyttää jne jne. Itse ainakin huomaan, että kun väsyttää ja paleltaa iltapäivästä, pieni lenkki tekee eetvarttia, eipä ole kylmä enää sen jälkeen! Samoin aamulla, lämpimästä peitosta kömpiessä ei ensimmäisenä tee mieli lähteä pakkaseen talsimaan, mutta kun on käynyt, olo on hyvä ja lämmin (hikinen tosin itsellä).

No, oli tämä tekosyy tai ei, tänään en menekään uimaan. Lihakset ovat jokseenkin rasittuneet eilisestä treenistä. Väsyttää ja pääkin särkee hieman. Toisaalta tuntuu, että tää väsymys on ns. hyvänlaatuista. Vähän kuin rankan treenin jälkeen alkaa väsyttää, rankan viikon jälkeen myös. Ei semmoista ei-huvita-väsymystä niinkään. Kuuntelen kroppaani ja päätän sen vuoksi tänään viettää jonkinmoisen lepopäivän tapaisen, kävelemään kuitenkin lähden, tosin otan kohtuullisen rauhassa.

Lepopäivinähän se kunto kohenee, ei se pääse kohenemaan jos ei lepää....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)