Hiivatin flunssa! Tuntuu, että koko viikko on mennyt piloille pelkästään tämän flunssan takia. Maanantaina käytiin M:n kanssa Inbody-mittauksessa, jonka tulokset eivät kumma kyllä masentaneet, vaan loivat uutta pontta sille, että nyt mennään eikä meinata!
Maanantaiaamuna oli ihan ok olo, nenä vain tukossa ja hieman kurkku kipeä. Lämpöä ei enää edes ollut ja leposykekin oli normalisoitunut, joten ajattelin, että hei kyllä mä voin jo liikkua! (olispa totakin miettinyt kaksi kertaa...) Käytiin sitten M:n kanssa salilla, jonka jälkeen uitiin puolisen tuntia ja sitten osallistuttiin vielä vesijumppaan ja käytiin puolen tunnin lenkillä. Olo oli hyvä ja tarmokas. Tiistaiaamuun asti. Heräsin armottomassa juntturassa, kuume oli tehnyt comebackin ja nenä tuplaten tukossa iltaan verrattuna. Kerpele. Olisiko ehkä pitänyt muistaa se oma ohje - ei liikuntaa kipeänä! Siinä se taas nähtiin kuinka omia ohjeitaan on vaikeaa soveltaa omaan elämäänsä. No, lisää vuodelepoa siis.
H:kin on yövuorossa tämän viikon, ja nukkuu päivät. Minä kipeänä plus H:n iltavuoro on yhtä kuin T-Y-L-S-Ä-Ä... Jos olisin terve, voisin nukkua yöt ja mennä H:n nukkuessa urheilemaan, kaikilla kivaa ja niin pois päin. Mutta ei. Flunssa saa aikaan sen, että pitäs muistaa levätä ja ei niin yhtään huvittaisi enää maata ja käydä vaan vartin pieniä kävelyitä silloin tällöin. Eilen illalla tämä vielä ketutti ja sanotaanko ettei vaan ihan vähän. Kunnes älläsin sen asian, että okei, voinhan mä sallia itselleni tän levon ja epätasasemman rytmin joskus, varsinkin jos on sairaana. Sehän kuuluu ihan normaaliin elämään! Ensi viikolla pitäis jo olla täydessä terässä harjoitteluun menossa, joten ehkä nyt ei kannata pelleillä tän kanssa yhtään. Ja kaikenpäälle, kun tervehtyy, voin lähteä uudelleen liikkumaan ilman, että olo huononee vuodelepoa vaativaksi.
Corgipoika oli ihan ymmällään, kun kerroimme H:n kanssa sille uutisen. Se saa kaverin! Päätettiin H:n kanssa nyt vihdoinkin ottaa uusi perheenjäsen: berninpaimenkoira saapunee meille Maaliskuun lopulla. Onhan tätä mietitty viime kesästä asti, ja nyt otettiin sitten yhteyttä kasvattajaan ja tehtiin päätös bernitytön tulosta. Ja kuinka intopiukeana olenkaan odottamassa tyttösen saapumista ! Melkein jo laskee päiviä siihen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)