Riksrakspoks, auts!

Voihan kyykyt. Kyllähän mä vähän aavistelin, että näin vois sattua, mutten oikeasti ajatellut että niin tapahtuu... Mun polvi rupes tiistaina rutisemaan kyykätessä. Keskiviikkona siihen rutinan lisäksi rupesi sattumaan. Nyt se sekä sattuu, että rutisee muttei enää vain kyykätessä, vaan portaissa ja kumartuessa. Kyykyt taitaa nyt jäädä väliin. Rutina ja kipu ei ole hyvä yhdistelmä. Jos se vain naksuisi, ei ongelmaa olisi. Kipu varoittaa nyt ja vaikken päätöksestä pidä lainkaan, pakko on jättää haaste ainakin muutamaksi päiväksi tauolle. 

Mä kaipaan omaan sänkyyn. Vaikka eihän tässä mitään, nautin lomasta ja on mukavaa olla eri maisemissa. Mutta... Herään tuskanhiestä märkänä siihen että mun selkä kiljuu hallelujaa. Tänä aamuna hyvä ettei parku päässyt kun yritin kääntyä sängyssä. Lihasrelaksantti ja särkylääke kohtasivat vertaisensa heti aamusta. Onneksi relaksantti ei väsyttänyt kovinkaan ja selän kipu helpotti. Selkäkivun kanssa kun muutenkaan kannata jäädä sängynpohjalle, mutta jos meno on sitä, että hyvä kun asentoa saa vaihdettua ilman parkua... Onneksi pakkasin relaksantit mukaan! Vielä kaksi yötä ja sitten pääsee (tosin vain kahdeksi yöksi) omaan sänkyyn. 

Voi kyllä nyt tiedän, miksi haluan syödä terveellisesti... Täähän on ihan kuin olis ruokakrapula. Lisänä se, että reissussa mun vatsa toimii -hmm- kehnonlaisesti. Mun vatsa tuntuu turpealta kuin jalkapallo, joka kerta kun haistankin karkinhajun, tekee mieli oksentaa. Toisinsanoen hieman närästäisikin. (Onneksi pakkasin renniet matkaan). H:lla taas ei ole mitään ongelmaa. Tuntuu, että se on koko ajan käsi karkkipussilla tai sipsipussilla... Vaikka siis muutenhan täällä tulee syötyä melkolailla perus kotiruokaa. 

Käytiin tuossa Ruotsin puolella ihan mielettömän kokoisessa karkkikaupassa... Ja tietty sitä sitten osti vähän lomaherkkua. Karkkipussista (irtokarkkeja) olen pystynyt syömään päivässä vain vajaan kourallisen, kun tulee jo oksettava olo siitä sokerimäärästä. Sipsejä pari kourallista ja kiintiö on täynnä. Limsojakin tuli paria erilaista maistettua... Vaniljakolaa ja kiivilimpparia. Limsojen sokerisuus tuntuu niin hampaissa, kuin makunystyröissäkin aivan kamalalta. Helppo valinta olla juomati, kun kokonaista tölkkiäkään alas saa. Vesi vanhin voitehista!