Leikkauksen jälkimaininkeja...

Viikko on kulunut. Viikko sitten voin kyllä myöntää jännittäneeni leikkausta aikalailla - vatsanväänteitä oli runsaasti pari päivää ennen leikkausta. Leikkaussaliin päästessäni jännitys katosi sen siliän tien ja seuraava muistikuva on heräämöstä, kun tunnustelin liikkuuko jalat. Tyytyväisenä huokaisin syvään kun totesin, että jalat liikkuvat. Vietin osastolla sängyn pohjalla aikaa seuraavaan päivään asti, ja sitten kotiuduin paaritaxilla kotiin. H oli kantanut perhetutun kanssa yhden ylimääräisistä sängyistämme alakertaan, jotta en joutuisi viettämään aikaa pelkästään makuuhuoneessa. H oli töissä kun kotiuduin, mutta onneksi kultaakin kultaisempi anoppi oli kaksi ensimmäistä päivää apuna, kun kävi lämmittämässä mulle ruokaa ja käyttämässä koiria ulkona.

Nyt on viikko mennyt, ja meikäläinen on todella kurkkuaan myöten täynnä makoilua. Haaveilen kävelylenkeistä uuden kotimme ympäristöön enemmän kuin koskaan. Kuntosalillekin alkaa olla ikävä. Tosin kuntosali on nyt kielletty ties minkä ajan, ainakin nyt vielä tammikuun loppuun saakka, ellei pidempään. Tammikuun 11. päivään asti mun tulisi viettää aikaani sängyssä maaten, pikkuhiljaa jalkeillaan oloa lisäten. Istua en saa kuin välttämättömän, vessakäynnit ja tikkien poistoon meno- ja tulomatkan. Mieluummin seisten tai maaten. 

14.12 tuli vuosi täyteen blogin pitämistä. En ole nyt pistänyt pystyyn mitään 1-v postausta, koska koen loppuvuoden vaikeuksien takia vuoden olleen hyvin vajaa ja ehkä jopa epäonnistunut. Noh, eipäs nyt jäädä sitten tuleen makaamaan senkään kanssa, ei ole toivoa menetetty! Mulla kuitenkin nuo jalat toimii ja sit kun saan luvan, meikä alkaa kävellä taas. Ilman koiraa tosin, sen lääkäri kielsi ehdottomasti ja rauhallisesti on alkuun otettava. 

Päivät on olleet tylsiä. Maatessa ei ole voinut kovin kummoisia tehdä, ja kaikki on vielä hieman hukassa. H ei ole ehtinyt kaivaa minulle villasukkatarvikkeita, joten ei ole syntynytkään mooonia sukkapareja maatessa. Onneksi hänelläkin alkaa pian loma, joten ehkä saan sukkapuikot käteeni ennen joulua!

Katselin eilen ohjelmaa, jossa kokeiltiin erilaisia "pikadieettejä". Mahtoiko olla vuosi sitten kun kuulutin että minähän en niihin ryhdy, mutta nyt on alkanut kutittamaan hieman mieltä, että voisin aloittaa sellaisella ja jatkaa sitten terveellisellä kasvispitoisella ruokavaliolla. Suunnitelma kehittynee mielessäni pikkuhiljaa ja kun joulun pyhät ovat ohitse.... se alkaa. Ja meikäläisen tuntien, hyvin suunniteltuna ja listoineen/aikatauluineen ja taulukoineen! Stay tuned!