Summa summarum, painoo tuli sit viikon aikana 400g lisää, josta sain pienen huonon fiiliksen lauantaina... Kirosin aikani, kunnes otin mittanauhan ja mittasin itseäni hieman, kolme viikkoo sitten otin mitat vyötäröltä, lantiolta, reidestä, kädestä ja rinnanympäryksestä. Noh, se sanoikin toista, nimittäin yhteensä 14cm on kadonnut johonkin! Niinkuin Patrick Borg toteaa rentoa painonhallintaa-kirjassaan: älä mittaa painoa vaan vyötäröä. Paino kuitenki saattaa heitellä nestetasapainon muuttuessa kilon tai kaks sinne tänne, mut todellinen laihtuminen näkyy siinä mitassa vaikka vyötäröltä, miksei muualtakin. Eli siis tosiasiassa tää onkin nyt niin, et jotain tapahtuu mun kehossa vaikka painossa ei suuria tapahdukaan. Lohduttavaa!
Jankutin myös itselleni sitä, että tästä ei pidemmällä aikavälillä oo haittaa että syön hyvin ja liikun, joten ei oo syytä lopettaa tätä vaikka painossa ei tapahdu isoja muutoksia heti. Mun kaikkitännehetinyt-asenne sai kolahduksen, mut josko se parantais tätä kärsivällisyyttä hieman.
Tuli viikonloppuna herkuteltuakin, vanhempien kyläilyn kunniaks leivoin tiikerikakun ja onneks oli vanhemmat tuhoamassa sitä, koska ei olis muuten kyllä tullu kevättä siitä, et oltais H:n kanssa yritetty koko kakku mättää naamaan... Sen takia en enää leivo usein. Koska kun on vaan kaks ihmistä syömässä jotain, mikä ei kyllä pakastimesta tykkää, se on pakko heittää pois osa tai mättää massu täyteen ja sen jälkeen kirota et pitikö leipoa. Mieluummin tilanteisiin jossa on muitakin syöjiä kuin me kaksi. Tai sitten jotain, mikä säilyy hyvänä pakkasessa.
Mutta, lisää hyviä uutisia, viime viikolla lähes joka päivä askelkertymä oli 10000 tienoilla, joten hyvin menee. Tästä on hyvä jatkaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)