Hedelmällisyys ja ylipaino

Tossa yhteen aiempaan tekstiini oli kommentoitu painon ja hedelmällisyyden yhteyttä. Sitä on nyt tullut pohdiskeltua enemmänkin, kun tilanne on nyt tämä, että puolukkapäivät on hukassa ja ylipainoa tosiaan on.

Tieteellisestikin on todistettu se, että ylipaino todella vaikuttaa hedelmällisyyteen laskevasti. Se missä määrin kehenkin, on yksilöllistä. Jollekin ylipainoiselle ei tuota mitään vaikeuksia tulla raskaaksi, ja toinen taas ei tule raskaaksi helposti vaikkei painoa olekaan läheskään yhtä paljon liikaa kuin toisella. Joten se, miten mun painotilanne vaikuttaa on hämärän peitossa. Tietäähän sen nyt, että se todella vaikuttaa mulla, valehtelisin jos väittäisin että se ei vaikuta mulla mihinkään, mut se, et millä tavalla se vaikuttaa, laskevasti tietty, mut kuinka paljon, sitä on vaikea arvioida.

Ajoittain välillä se masentaa. Olen itse päästänyt tilanteen tähän, ja siitä on vain yksi tie ulos. Ei ole mitään taikapilleriä tai taikasanaa millä se ylipaino katoaisi yhdessä yössä. Arvatkaa vaan kuinka paljon se välillä pännii? JEP. Nyt pitää vaan tehdä se itse, päästä eroon kilo kerrallaan näistä pirulaisista jotka vaikeuttavat raskaaksi tulemista. Ajatustasolla se on hyvin yksinkertaista miten painon saa tippumaan. Toteutus on eri asia. Ja se, et kuinka pian se painon pidotus vaikuttaa, tai kuinka nopeasti se ylipäätään lähtee lätkimään.

Monet kerrat olen maininnut täälläkin, kuinka mun hyveistä puuttuu se rakkain, kärsivällisyys. Jääräpäinen olen kyllä, mutta kärsivällinen en.
Tuliskohan sitä kärsivällisemmäksi jos vaan harjoittelisi? Kaipa. Välillä mua pännii todella se, että sitä ylipainoa on, ja et siitä eroon pääseminen tuntuu niin ylivoimaiselta. Se pännii, koska ei ole oikotietä onneen. Nyt se pännii tuplasti kuin vuosi sitten kun kyseessä on myös mun oma hedelmällisyys.

Pelottaa, että vaikka saan painoa pois, en siltikään saa lapsia. Pelottaa että musta ei tule koskaan kenenkään biologista äitiä. Tänään kävin jälleen verikokeissa, nyt selvitetään sit munasarjojen toimintaa - toimivatko ollenkaan vai toimivatko mutta huonosti. Edellisissä hormonikokeissa ei ollut vikaa - kilpirauhashormoni hyvä ja samoin prolaktiini. Noi olis olleet vielä korjattavissa. Jos mun munasarjat ei enää toimikaan, en saa lapsia.

Arvatkaa mennäänkö tässä nyt fiilisten kanssa veitsenterällä?

Paino on laskenut maanantaista 2kg. Kappas, kuinka se aktiivisuuden lisääntyminen saakin nesteet liikkeelle - sitähän se näin lyhyessä ajassa on. Ehkä vähän todellistakin, mut sen näkee joskus.

Pelko. Peikko pirulainen mielen sopukoissa, jonka en kyllä anna vielä kasvaa oikeisiin mittasuhteisiinsa, en ennenkuin kuulee tilanteen oikean laidan. Siellä se silti hengailee takaraivossa... Onneksi on harjoittelu - saa ajatuksia muualle erittäin ihanasti, kun juoksentelee ympäriinsä kuin yliaktiivinen orava. Kunhan tässä ei nyt silti mennä persii eellä puuhun, kaikki on hyvin ja jaksaa odottaa ensi keskiviikkoon, että kuulee tulokset.