"minna myöhäinen"

Tosiaan, niinkuin varmaan mun edellisistä kirjoituksista olette huomanneet, että liikunta on tällä viikolla jäänyt hyyyyyvin vähäiseksi - määrä on kuin itikan kakka itämeressä.

Mutta, tämä tyttö koki yhtäkkisen mielihalun. H lähti 21.30 töihin, ja siinä sitten hetken istuskeltuani koin sen hetken. Teki mieli lähteä lenkille. Sade hellitti vasta kahdeksan jälkeen, joten sen vuoksi en edes ajatellut lähteväni lenkille. Ajattelin, että hitsi vie, miks tämä näin myöhään illalla vasta iskee?
Noh, tartuin syöttiin ja lähdin. Hölkkäsin pitkää suoraa ja käännyin takaisin jossain vaiheessa - yhteensä 4km lenkki! Aika hyvin ottaen huomioon liikunnan puutteen männäviikolla... 500kcal keski- ja kovatehoinen treeni näin myöhään illalla. Kaunista oli, sumu, pimeys... Hiljaisuus. Ei ketään liikkeellä. (paitsi minä puuskuttaen kuin pieni porsas). Ja se teki hyvää.

Paino näytti tänä aamuna 105,2, joten voisi olla jopa pudotustakin (ilman liikuntaa, what the? eikös kaikissa tv-ohjelmissa just nimenomaan laihduteta sillä että liikutaan 24/7??) näkyvissä viikkopunnituksessa... Nyt tärkeintä on ollut se, että herkkulakko on pitänyt, sekä se, että syömiset on olleet reilassa.

Kumma kun ei ole syönyt herkkuja kohta kahteen viikkoon, niitä ei enää tee edes mieli. Veltto ja vetämätön olo ei ole kokoaikaista. Kyllä itse yhdistän ylimalkaisen herkuttelun velttoon ja vetämättömään oloon - ei sitten jaksa liikkuakaan enää. Hyötynsä siitäkin!

H kiusaa! Energiajuomia hän on juonut nyt viikolla aika monta, ja niitä on tuolla kaapissa. Tänään tyrkytti oikein nenäni edessä "ota, ota, mä käsken"... Mä kieltäydyin ja sanoin että mä en lakostani niin hevillä luovu: kuitenkin yli 4kk ilman jo! (kun voisikin tuon itsehillinnän saada kaikille elämän osa-alueille...)

Myöhäinen postausaika kertoo sitä, että meikäläinen on lipsunut suunnitelmasta. Täytyy kehittää siis planB, koska planA ei toiminutkaan. En mä saanutkaan itseäni ylös joka aamu 6.30 :( Yritys hyvä kymmenen...