Kello soi 6.30. Mä sain itseni ylös sängystä! H tuli kotiin vasta samoihin aikoihin, kuin heräsin. Ensimmäinen yövuoro on aina se pahin - mä nukun niin huonosti, ettei mitään rajaa! Uni saapui vasta puolenyön jälkeen, ja sekin oli hyvin katkonaisen oloista ja kehnohkoa. Muistan ihmetelleeni että kuulen ääniä: unessa kuulin lasten naurua kun yritin nukkua ja sitten myöhemmin näin unta että kysyin äidiltäni, että oliko tämä nyt ihan normaalia... Ihmeellisiä painajaisunia koko yö.
Mutta, söin H:n kanssa aamiaisen ja käytiin koirien kanssa ulkona yhdessä. Corgipoika ontuu. Oikeaa takajalkaa. Nyt myös lenkillä, kuukausi sitten vain ylös noustessaan ja sitten se vetreytyi. Nyt ei enää varaa kunnolla jalalleen....
H meni nukkumaan ja mä voitin valtavan mielihaluni mennä nukkumaan takaisin... Luin tenttiin aamun ja lähdin matkaan. Lääkärissäkäynti oli ensimmäinen etappi. Löysin parkkimittarista 4€! Ei hukkareissu; sain myös vaihdettua lähiomaisekseni H:n, sillä sairaalan tiedoissa oli vielä ex-mieheni M.
Lääkäri sanoi, että vielä kaksi viikkoa pidän sisar-lenkkejä sormessa. Vielä kipua ja kosketusarkuutta. Olis taikonut sormen terveeksi - lääkärin nimi nimittäin oli Merlin! Pidättelin siinä sitten hienoista hymyäni käynnin ajan.
Koulun jälkeen vein ystäväni kotiin, sillä satoi kaatamalla. Kyllä - menin autolla koska aamulla jo satoi. Sitten toimin niinkuin suunnitelmassa lukee; luin tenttiin neljään asti! Napostelin pähkinöitä ja hörpin vettä. Normaalisti olisin ehkä kaivannut suklaata (ja tuolla kaapissahan sellainen kyllä on, koskematon vain), mutta nyt tein tämän valinnan!
Koulussa äitiysajan ravitsemuksen kurssilla kävimme läpi ruokavalioitamme ja sen perusteella en saa tarpeeksi hyviä rasvoja, joten ostimme H:n kanssa 60% kasvirasvalevitettä leivän päälle. Myös salaattiin auringonkukansiemenien ja kurpitsansiementen lisäksi olisi hyvä lisätä öljypohjainen salaattikastike tai öljyä ihan raakana hieman. Muuten ruokavaliossani ei ole valittamista. (Paitsi kalaa tulee syötyä liian harvoin, koska H on auttamattoman pihi)
Iltalenkki koirien kanssa jäi lyhyeksi. Soitin kolmeen eri eläinlääkäriin ja sain ajan huomiselle pojan kanssa mennä näytille. Ohjeena oli että ei muuta kuin tarpeiden teko ja takaisin sisälle; mahdollisimman vähän rasitusta. Huomenna kuullaan tuomio. Tentti on heti aamusta ja jos vaan olo sallii (ja keli ei ole hevonpeestä) vois yrittää raahautua lenkille. Jos ei lenkille, niin edes puolen tunnin kuntopyöräily voisi olla hyvä vaihtoehto... Huhhuh.
Toivottavasti tänä yönä nukutaan paremmin vaikka huoli tuosta pojasta tietty on...
Toivottavasti koirulilla ei oo mitään pahempaa! Eläimet käy aina niin sääliksi ku ne ei osaa sanoa mikä on mutta kattoo niin surullisesti.
VastaaPoistaNo olihan sillä... Polven eturistisiteessä repeämä ja siihen päälle vielä lonkat löysät.... :( Toinen nilkutti pari päivää varaamatta jalalleen, nyt lääkkeiden kanssa helpotti näköjään hieman, eikä tänään ole ontunut... Tylsää elämää tiedossa: ei lenkkejä, ei leikkimistä, ei kunnon määrää ruokaakaan kun toisella liikaa fyllinkiä!
Poista