Pyöräilyä tiedossa...

Joo, mietintään kulutettu aika ei kyllä ollut tällä kertaa kovinkaan pitkä... Riippuu miltä kantilta katsoo.
Sain vanhemmiltani hieman rahaa syntymäpäivälahjaksi, ja samantien lähdettiin H:n kanssa sitten käymään polkupyöräliikkeessä...

Vuosi sitten himoitsin Nakamura-merkkistä polkupyörää, joka oli (kappas kappas) väriltään pinkki-valkoinen. Toissapäivänä kävimme katsomassa huvin vuoksi pyöriä, ja tämä kyseinen viime vuoden malli oli tosi halvalla myynnissä. Juttelin myyjän kanssa ja sain heittää hyvästit tälle mallille; maastopyörää kun on turha hommata työmatkapyöräksi vaikka se kuinka näyttäisi hyvältä ja rungon korkeus oli mulle liian matala. Pirskule.

Eilen käytiin sitten katsomassa ihan polkupyöräliikkeessä pyöriä ja ne hinnat... Voi miten suolaista hintaa jotkut voivat polkupyörästä maksaakaan! Myyjä tuli kyselemään, että kuinka voi olla avuksi. Kerroin asiani; olen ajatellut, että haluaisin pyörän ostaa, koulumatkoja ja muiden matkojen taittamista varten. Budjetti on tiukka kun olen opiskelija. Ja kappas; kaikki mitä kerroin - myös sen, että pyörän ulkonäkökin on tärkeä, ei mitään mummopyörää eikä mitään liioiteltua - myyjä osasi sen perusteella napata ensimmäisen pyörän mikä eteen osui. Mä näin sen pyörän ja rakastuin.

Hintaa sillä oli 499 ja halvemmalla ei olis parempaa varmaan löytynytkään. Merkkipyörästä kun saa maksaa jonkin verran kuitenkin. Ulkonäkö miellytti (musta, jossa pinkkiä!), suht urheilullisen näköinen ja ominaisuuksiltaan toivottu (24-vaihdetta, alumiinirunkoinen hybridi). Sanoin, että mietimme hetken ja äkkiä ajoimme vielä Biltemaan katsomaan, että onko siellä mitään lähellekään yhtä hyvää. Teräsrunkoiset Yosemitet eivät kyllä millään tavoin miellyttäneet silmää, saatika sitten vastanneet ominaisuuksiltaan läheskään yhtähyvin sitä yksilöä, johon rakastuin ensisilmäyksellä.

Olin H:lle sanonut, että pyörää en osta, jos se ei todella "kolahda". Biltemassa ja budget sportissa mikään ei kolahtanut. Halpojahan ne siellä ovat ja ei nyt varmaan ole kovinkaan huonoja pyöriä, mutta vissiin mun mieli oli päättänyt, että se yksi ja ainoa lähtee mukaan. Palasimme siis ruokaostosten jälkeen takaisin liikkeeseen.

Myyjän kanssa vitsailtiin, ettei paljoa shoppailurahaa jäänyt (1€), ja sillähän lähdetään New Yorkiin asti shoppailemaan! Okei, mä en ole kovinkaan usein ollut mitenkään sanavalmis tyyppi ja vitsailu ja semmoinen yleinen hassuttelu sanoin ei oikein ole ollut mun bravuuri, mutta tuon myyjän kanssa näköjään onnistui.

Ja niin mukaan lähti Tunturin tx300. Kaunis kuin mikäkin. Ja viime vuoden mallihan se on, ovh 700€, mutta nyt se 499. Joten ihan hyvällä omallatunnolla sijoitin pyörään. Mitäs muuta rahoilla olisinkaan tehnyt? Ostanut vaatteita, jotka jäävät isoiksi hetken päästä? Tai jotain muuta turhaa. Pyörästä kuitenkin on iloa piiiitkään, ja siitä on niin taloudellisesti hyötyä kuin myös laihdutukseen ja urheiluunkin hyötyä ja uusia ulottuvuuksia.

Ajelin siis kotiin liikkeestä 8km uuden uutukaisella Tunturillani, ja sanotaan nyt suoraan. Se oli mahtavaa. Mulla on ollut pyörä aiemmin; kolme vaihdetta joista toimii vain yksi, joten voitte vain kuvitella kuinka ihanan kevyeltä ja mukavalta 24-vaihteinen tuntui.

Okei, nyt takapuoli kyllä muistuttaa siitä, että on istuttu pyörän selässä. Eiköhän sekin ajallaan siihen totu... Toivottavasti. Siihen en kyllä anna uuden elämäntapamuutoksen tyssätä, että takapuoli on vähän hellänä satulalla istumisesta! Okei, onhan mun koulumatka suuntaansa 13,3km, ja siitä tulee sitten päivässä yht. 26,6km... Päätös nyt on se, että aloitan jälleen kevyesti - yhtenä tai kahtena päivänä viikossa pyörällä kouluun ja takaisin. Sitten sitä voi lisätä. Ja sanotaan, että kahdeksan aamuina en välttämättä lähde, mutta saa nähdä mikä into tästä kehkeytyy. Tiistaina pääsiäisloman jälkeen siis koulumatkaa taittamaan polkupyörällä! Ihanaa!

Kiitos äiti ja isä ihanasta synttärilahjasta !