Ilokseni saanen ilmoittaa, että eilen aamulla yksi itselleni asettamista liikunnallisista tavoitteista (vaikkei tavoitesivulla olisikaan) tuli tavoitettua eilen! Aamulenkillä hölkkäsin nimittäin yli kilometrin putkeen! Ei ehkä monelle iso saavutus - mutta ottaen huomioon sen, että olen aina vihannut hikoilua ja hengästymistä sekä kaikenkukkuraksi vielä juoksua liikuntalajeista eniten, tämä on mulle iso harppaus! Olen ylpeä!
Eilen oli piitkä iltavuoro, 12-21... Ihan hyvin onneksi jaksoi ton vuoron tehdä ja siihen päälle vielä se, että ohjaajaltani tulikin sitten hieman erilainen palaute. Potilailtakin tuli aivan ihanaa kommenttia ja palautetta toteuttamastani hoitotyöstä. Ennen kuin lähdin, ohjaajani tuli sanomaan kiitokset tästä päivästä ja kehumaan kuinka hienosti olen tämän päivän tehnyt, kirjaaminen sujuu hyvin ja kaikki on tasooni nähden hyvää. Jopa vastasin eilen puhelimeenkin... Mikä siis mulle henk koht on vähän hankalahkoa koska vähän kammoan uusissa paikoissa puhelimeen vastaamista. Kansliassa ei ollut ketään muita joten kaipa se uskallus lähti sitten siitä!
Ja: paino on ilmeisesti tehnyt laskusuhdanteen - illalla 108,6 ja nyt aamulla se oli 107,1, joten ehkä sunnuntainen 106,1 ei ollut vain vaa'an luoma unelmakuva...
Illalla olinkin vasta kymmenen aikoihin kotona, joten yöunet jäivät kohtuullisen vähäisiksi. Aamulenkin jätin suosiolla väliin koska en ole eilisestä edes palautunut vielä - leposyke on korkeampi kuin normaalisti. Iltapäivästä jos uimaan jaksaisi ja illalla lenkin niin olen tyytyväinen.
*allekirjoittanut tekee pikkupäivityksen silmät sirrissä sumpin äärellä puhelimitse, koska oli pakko päästä hehkuttamaan näitä niin pieniä, mutta minulle isoja saavutuksia*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)