Terveissii Torniost!

Eilen lähdettiin aamulla ajelemaan Tampereelle, tarkoituksena oli käydä ideaparkissa. Siellähän sitä aikaa sitten vierähtikin kolmisen tunnin verran. Löysin itselleni muutaman peruspaidan, kokoa M! Ja parhautta; löysin itselleni housut, jotka ovat paria kokoa pienemmät kuin puoli vuotta sitten (kappas kun kolmen vuoden takaiset koon 44 housut silti mahtuvat päälle, mutta nykyään kaikki 46 ei mee, kun ovat niin huonon mallisia ja/tai pienentyneitä vallan) eli kokoa 46. Nyt vaihtelun vuoksi ostin sitten tummanharmaat farkku"legginsit", eikä ne mun mielestä oo muuten legginsit sinällään, tuntuvat kyllä vallan farkuilta - ilman nappia ja vetoketjua (ja etutaskuja...). Mutta aivan loistavat. Kuinkakohan monta vuotta sitä on tullut käytettyä mustia housuja (paitsi nyt tämän kevään maastohousut..)?

Syötiin me sitten kotipizzassa pizzat. Jep, molemmat söi omansa... Olisihan sitä voinut tietty valita toisinkin, mutta noh... Harvemmin sitä reissussa ollaan. Puolentoista vuoden aikana tämä on ensimmäinen reissu yhdessä H:n kanssa. Vertailun vuoksi arvuuttelin H:n kanssa, kummassa on enemmän kaloreita, Hesburgerin kerrosateriassa (juomaa ei laskettu mukaan) vaiko sitten burgerpizzazza. H veikkasi pizzaa. Kumpaa itse veikkaisit jos et käyttäisi apuna ystäväämme googlea?

Jepjep, mä veikkasin itse sitä kerrosateriaa ja sanoin, että varmaan aika tiukka taisto, ja niinhän se tais ollakin. 886kcal burgerpizzassa ja n 900kcal kerrosateriassa. Ei paljoa eroa itseasiassa.

Ideaparkista jatkoimme sitten matkaa Jyväskylän kautta Ouluun, jossa sitten yövyimme. Aamulla heräämisen jälkeen vedin sitten uudet housut jalkaan ja olo oli mahtava, tosin selkä oli kipeä ja samoin reidet (kyllä ne kyykyt vaan jossain tuntuu!). Aamiaisen jälkeen ajettiin mun isovanhemmille käymään ja siellä sitten saatiin osaksemme tuomaamme pullaa ja mummon tekemää kääretorttua. Mummo mulle sanoi, että kyllä hän katsoikin minun laihtuneen kun kerta noin solakalta jo näytän. Kivaa!

Oulusta sitten ajeltiin Kemin kautta Tornioon.

Erikoinen olo tuli, kun kylttejä rupesi tulemaan Ruotsiin päin... Kun oltiin sitten asetuttu H:n isovanhempien luokse, lähdimme tietty ajelemaan ja kappas kun yhtäkkiä olimmekin Ruotsissa. Rajan yli humpsista vaan, sen huomasi lähinnä liikennemerkkien outoudesta ja siitä, että kauppojen kylteissä kaikki luki ensin ruotsiksi, sitten vasta suomeksi...

Okei... Törmäsin tällaiseen tuttavuuteen eräässä kaupassa. Suklaapirtelön makuinen vesi?! Itseasiassa vielä hiilihapollinen sellainen... Mielenkiintoinen ainakin, täytyy sanoa! Pakkohan sitä oli sitten pullo ostaa ja maistaa tuollaista mahdottomuudelta tuntuvaa asiaa. Tuoksu oli hyvin pehmeä suklaapirtelömäinen. Jos silmät kiinni haistelis, niin kyllä vois jopa erehtyä. Maku oli mieto ja parhaiten sen sai ottamalla pienen hörpyn kerrallaan. Sellaiseksihan varman tarkoitettu, nautiskeluun eikä janojuomaksi...

Ennen saunaa joimme iltakahvit, ja kahvin kanssa H:n mummo tarjosi kakkua. Usutti mua vielä ottamaan viimeisen todella pienen pirpanan joka jäi siihen tarjottimelle, ja sanoi kyllä että "vaikket kyllä välttämättä tarvitsisi". Tähän (vaikka se kirpaisikin) totesin vain jo laihtuneeni lähemmäs kymmenen kiloa. 

Mun täytyy nyt sanoa, että noissa housuissa mun olo on todella hoikka. Ja päädyin sitten näpsimään kuvia kokovartalopeilin eteen... 

Siis joo-o. Wau. Täytyy kai se sanoa itsekin. Mä olen ylpeä siitä miltä jo näytän!