Oon nyt todennut, että helkkarin vaikeaa on ollut syödä säännöllisesti. Aamulla tein munakkaan jonka lisänä söin kurkkua ja paprikaa. Tajusin 6-7 tunnin päästä että hupsista, en olekaan syönyt aamupalan jälkeen mitään. Vauva oli ehtinyt syömään kolmisen kertaa, eli säädyllinen 3 tuntia suunnilleen ruokailujen välillä.
Viimeksi muutosta tehdessäni laatimalla laadin itselleni ruokalistoja, suunnittelin ruokailuajat ja laskin kalorit. Tippuihan se paino silloin kymmenisen kiloa toki, mutta puolen vuoden jälkeen suunnitelmallisuus karisi ja niin oltiin jälleen kiloja keräämässä.
Löysin itseni pohtimassa kauppareissulla sitä, että jos nyt vain kerään ostoskärryyn tuoretta ruokaa - salaattia, vihanneksia, hedelmiä, munia sekä lihatuotteita ja jätän kaikenmaailman helpot valinnat ostamatta. Kauppaan jäi nyt tavaksi tulleet maustetut jogurtit, iso leipäpaketti ja suklaa jota nälkäisenä hipelöin jo hetken.
Nyt painon putoaminen on sen takana, että joka aterialla valitsen mitä syön, löydän sitä kautta itselleni niitä hyviä ruokia, hyviä tapoja ja ehkä jopa säännöllisempää ruokailurytmiä.
Iso-H keräsi kiloja raskauden aikana, jotka eivät lähteneetkään synnytyksen myötä kuten mulla ja hän yrittää myös saada kiloja katoamaan aivan kuten minäkin. Kerran illalla saunassa istuessamme pohdimme paleo-ruokavaliota ja sitä, että olisiko siitä mahdollisesti meille soveltaen hyötyä.
Yksi parhaista neuvoista mielestäni mitä olen saanut on melko yksinkertainen. Jos lähtötilanne on täysi 0 esim. Liikunnan suhteen, on jo 100% lisäys jos liikun edes vähän. Ja siitä pikkuhiljaa lisäten - ei kaikkea kerralla.
Tuntuu etten osaa nyt univajeisilla aivoillani muodostaa tuosta neuvosta niin järkevän kuuloista kuin se mulle sillon oli kun se kerrottiin.
Täytyy todeta, että nyt yksinkertaisesti ei vaan pysty suunnittelemaan muuttavansa kaikkea kerralla, jostain on silti lähdettävä liikkeelle.
Ne pienet päivittäiset valinnat. Jokainen ateria erikseen.
Tavoitteenani on ollut nyt syödä kunnollinen aamiainen, ja olen saanut 5 päivänä viikosta sen jopa toteutettua. Meinaten, etten syö vain pelkkää leivänkannikkaa juustolla joka on niin helpoksi ja nopeaksi aamiaiseksi muodostunut...
Ajatuksenani seuraavana on se, että joka kerta kun vauva on syönyt, söisin myös itse jotain pientä.
Kun muu ei auta, on lähdettävä taas ruohonjuuritasolta liikkeelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)