Sivut

tiistai 31. joulukuuta 2013

365 uutta mahdollisuutta edessä!

Se on jälleen se aika vuodesta, kun ruvetaan laskemaan tunteja vuoden vaihtumiseen. Aikaa, jona monet miettivät lupauksia tulevalle vuodelle, koska uusi vuosihan on 365 uutta mahdollisuutta. Juhlitaan ruuan ja juoman merkeissä, popsautellaan pulloja, pamautellaan ilotulitteita... Otetaan uusi vuosi vastaan riemulla. Niin aion tehdä minäkin, tosin ilotulitteita en aio pamautella. Jos hyvä tuuri käy, naapurit ampuvat joitain raketteja, jolloin saa nähdä edes pari. Valitettavasti siinä asiassa jopa minä pihistelen, vaikken normaalisti kovin pihi olekaan.

Mitä teidän uudenvuoden vastaanottojuhlaan kuuluu? Me vietetään H:n kanssa kahden, käymme saunassa, syömme, katselemme lempisarjoja ja popsautetaan pullo kuohuvaa. Mä keittelen riisipuuroa, jotta saan tehtyä herkkua uudeksi vuodeksi, ananasriisiä. Kermaa, riisiä ja ananasta. Nom. Vähän sitä täytyy juhlistaa, tosin senkin voisi tehdä pienemmässäkin kaavassa.

Leikkauksesta on kulunut nyt kolme viikkoa, ja olen ollut jo enenevissä määrin jalkeilla. Silti se yllättää kuinka vähän selkä jaksaa jalkeillaoloa. Väsyminen tuntuu epämiellyttävänä tunteena alaselässä ja jos juuri silloin ei mene makuulle, saattaa tuntua vihlovaa kipua reisissä tai säärissä. Lääkäri ja sairaanhoitaja kertoivat tämmöisen olevan normaalia, "säväyttävää" kipua, jota voi jossain määrin esiintyä kun hermo on ollut puristuksissa melkein puolikkaan vuoden. Kyllähän se kipu onnekseni eroaakin leikkausta edeltäneestä kiputilasta, joten ei huono asia. Makuulla oleminen vaan on hyvin, hyvin rasittavaa. Onneksi sairaslomaa ei ole kovin paljoa enää jäljellä, ja vuodelepopäivät käyvät vähiin. Oma riemunsa siinäkin!

Sitten siihen kliseisempään osuuteen... Uudenvuodenlupaukset! Mietin ensin, että tällä kertaa en tekisikään niitä maagisia lupauksia tulevalle vuodelle, mutta niin se ajatus vaan jäi. "Uusi vuosi, uusi minä"-lupaukset kyllä valitettavasti saavat jäädä. 

1. Kuluneena vuonna 2013 on ollut onnistumisia ja epäonnistumisia, mutta koska haluan ensi vuoden olevan onnistuneempi, en saa jäädä murehtimaan edellisiä enkä myöskään tulevia epäonnistumisiani. Haluan olla armollisempi itselleni, enkä sättiä itseäni menneistä asioista, jotka vain jarruttavat minua kuin kahleet jaloissa. 

2. Lupauksena jälleen se surullisenkuuluisa herkkulakko, tosin alkaen 6.1.14. Ei karkkia, ei sipsiä, ei pullia, leivoksia, hampurilaisia, pizzaa, limsaa taikka energiajuomaa. Katsotaan kuinka kauan se kestää, jos kuukaudenkin niin olen äärimmäisen tyytyväinen - eli siis yritys hyvä kymmenen.

3. En aseta itselleni epärealistisia tavoitteita, yritän parhaani mutta en halua tuntea itseäni huonoksi vain sen vuoksi, että olen asettanut itselleni tavoitteen jota en voi saavuttaa. 

Olkoon siinä tämänkertaiset lupaukset!

Päässäni on muhinut suunnitelma, mutta siihen palaan tarkemmin kunhan Uudet vuodet on otettu juhlistaen vastaan ja olen päässyt lomallani vihdoinkin rentoutumaan hyvän ystävän seurassa, A tulee muutamaksi päiväksi kylään, ja huomenna menemme kylpylään. 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014!!





2 kommenttia:

  1. Kolmas lupaus on hyvä ja varmasti toteutuukin :). Minäkin otin alkomaholia uutena vuotena, en tee mitään lupauksia enkä ole kieltänyt itseltäni kokonaan mitään herkkua. Näin sanoo siis PT, jonka pitäisi(?) kieltää kaikki mikä ei laihduta. Jokatapauksessa temppiä tulevalle vuodelle! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tällä kertaa jotain muuta aikaisemman "teen täyskäännöksen ja kohta olen uusi minä"-tyyppisien lupauksien rinnalle... Mun mielestä ei myöskään PT:n tarttis kieltää kaikke! Joka ei laihduta (tosin vastoin you practice what you preach-mentaliteettia)... Kyllä elämässä on tilaa niillekin asioille, jotka nyt ehkä saattavat lihottaa, mutta kun suurin osa on kunnossa, pienistä lihottavista asioista ei tartte olla niin huolissaan ;) eikös se vähän niin mene? Kiitoksia tsempeistä!

      Poista

Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)