Se on syyskuu! Okei, alkoihan se jo eilen, mutta kuitenkin. Sieltä se syksy vaan tulla porskuttaa. Illat hämärtyy ja päivät viilenee...
Lauantaina töiden jälkeen lähdettiin H:n kanssa salille, on jotenkin tosi mukavaa kun saa yhdessä mennä ja treenata. Intervalli treenistä oli aivan pakko jättää väliin, kun olo alkoi olla niiiiin mielettömän nuutunut. Päivä oli mennyt töissä ja viideltä oli ollut herätys, joten ei ihmekään.
Mun pieni ihana kova pääni yritti keksiä koko ajan jos jonkinmoista tekosyytä; rakko jalassa, väsyttää, ei jaksa, ei kykene keskittymään... onneksi silti sain vedettyä treenin läpi, vaikka intervallin jätinkin sitten suosiolla pois. Siinä jäähdytellessä kymmenisen minuuttia kuntopyörällä ajattelin sitä, et voi kun aivoissani olisi off-nappi ja vaan tekis ja tekis kaikesta huolimatta. Mukavaahan se sinänsä olis, mut siitä olis turvallisuus kaukana kun treenais vaikka mikä olis.
Selkä oireilee vieläkin. Kohta varmaan pitänee lääkäriaikaa soitella ja siihenkin pieni pääni keksii jos jonkinmoisen huonot tekosyyt; ei viitti olla koulusta pois, ei halua saada treenikieltoa...
Tänään selviää meidän talokauppojen kohtalo. Jännittää ja ei jännitä, jotenkin kummasti sitä luottaa vaan siihen että kyllä kaikki hyvin menee... saas nähdä!! nyt kaikki sit peukuttelemaan kahden aikaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä sananen - oli se sitten risuja taikka ruusuja! Vinkit, ehdotukset ja neuvot otetaan vastaan ilomielin! Jos on jotain kysyttävää, kysy! :)