Olen erittäin tyytyväinen siihen, että mulla on ollut syntymästä asti sairaskuluvakuutus, sillä ilman sitä, julkisella puolella odottelisin magneettikuvaa todennäköisesti puolisen vuotta, sillä tilanne ei ole kiireellisimmästä päästä. Samoin sitten magneetin jälkeen odottelisin fysioterapiaa kuulemma toiset puoli vuotta, joten nyt on hyvä että yksityiselle pääsen magneettikuviin maanantaina! Varasin ajan tänään, kun vakuutusyhtiö oli tehnyt tänään päätöksensä.
Oli hyvä, että soitin vakuutusyhtiöön, koska siellä ei ole mun puhelinnumeroa, tieto olisi viivästynyt hurjasti, jos en olisi soittanut. Onneksi soitin ja sain ajan maanantaille, vaikka sunnuntaina lääkäri toiveikkaana puhuikin että pääsen tällä viikolla kuvaukseen.
Lääkäri julkisella määräsi mulle nyt erilaiset kipulääkkeet, pitkävaikutteisen buranan lisäksi ja sitten vielä lihaksia relaksoimaan lihasrelaksantin. Kun pääsin kotiin, otin ensin toisen ja katselin miltä olotila vaikuttaa. Edelliset lääkkeet lähinnä toivat vain huonon olon, ihan kuin kännissä olisi - kipu ei mennyt mihinkään. Nyt tämän avulla kipukin helpotti hieman, ja olo tietty oli aika väsynyt kun lääke on kolmiolääke ja aika tuju kipulääke - opioidi. Nukuin sitten yhdestä johonkin kuuteen asti, ihan makeasti ja varmaan pitkään aikaan en olekaan niin hyvin nukkunut. Sitten otin lihasrelaksantin, eikä sekään aiheuttanut huonoa oloa - lähinnä sekin väsytti. Nukahtaisin pystyyn jos sulkisin silmäni, mutta kipu on nyt jokseenkin hallinnassa.
Lääkäri sanoi, että pari päivää nyt pitäisi välttää pitkäjaksoista istumista (eli siis koulua...) ja liikkua kivun rajoissa, tai sitten levätä. Koulussa on se huono puoli, että ei merkitse hevonkukkuakaan onko sairaslomaa vai ei, tosin onhan se ymmärrettävää - kaikkea ei voi vain kirjasta opetella. Onneksi opettajat ovat kuitenkin ymmärtäväisiä ja huomenna menenkin vain aamun ensimmäiselle tunnille, joka koskee ensi kevään harjoitteluja - sieltä kun ei todellakaan kannata olla pois. Sen jälkeen tulen kotiin lepäämään.
Nyt täytyisi vaan kiinnittää erityistä huomiota syömisiin, koska en pääse liikkumaan. Vaikeaa siitä tekee tuo väsymys, ei jaksa laittaa ruokaa. Onneksi kuitenkin H on valmis tekemään melkein mitä vaan, hän on sitä mieltä että makaisin sängyssä 24/7 ja hän kantaisi tarvitsemani minulle nenän eteen. Suloisaa. Painokin tosiaan on hypännyt ylöspäin, mutta ilmeisesti nuo lääkkeet aiheuttavat turvotusta, joten ainakin osa menee sen piikkiin, osa menee sen piikkiin ettei kivut ole sallineet nyt kovinkaan runsasta liikuntaa. Kävelemään heti kun kipu on siedettävää.
Tulin vain ilmoittamaan, että blogini Nyt tai ei koskaan poistuu piakkoin ja uusi blogini löytyy os. http://life-is-sweet-maajaproject.blogspot.fi/
VastaaPoistaTervetuloa, kirjoitukset jatkuu yllämainitussa osoitteessa.